She's painting huge books and glues them together

En haluaisi olla materialisti, mutta minun on tunnustettava fiksaationi joihinkin esineisiin/asioihin

....

... Astiat, erityisesti mukit, teepannut ja kulhot. Saatan viettää tuntikausia kodin osastolla silitellen pulleita teepannuja ja ihaillen söpöjä mukeja..!

... Pitsi kaikissa muodoissaan. Mielestäni pitsiä ei voi olla juuri koskaan liikaa. Erityisen hyvin se toimii alusvaatteissa, mekoissa ja sisustustekstiileissä. Olen juuri se joka poimii ostoskoriinsa ne alennusrekin alimmalla tasolla roikkuvat vaaleanpunaiset röyhelöalushousut ihastuksesta huokaillen!

...Taulunkehykset. Kultaiset, puiset, kiemuraiset, pelkistetyt, kaikenlaiset! Jos päästäisin maniani kunnolla valloilleen, seinäni olisivat taulujen peitossa! Saan suurta riemua valokuvien ja piirrosten kehystämisestä ja sommittelusta.
(Alla oleva kehys on i h a n a ! !)


..Kosmetiikka. Ei meikit vaan rasvat, suihkugeelit, hiustuotteet yms. tökötit. Olen kyseisten tuotteiden suhteen aivan vietävissä ja manipuloitavissa ja mainosten uhri ja orja! Haistelen rasvapurkkeja ihan fiiliksissä ja pienen heikon hetken ajan uskon kun myyjä vakuuttaa että pienen keltaisen purnukan arvokas sisältö paitsi rauhoittaa mieltäni kukkaistuoksullaan, myös parantaa kaikki iho-ongelmani..!

...Rokokoo. Makuni tasapainoilee jossain modernin ja retron välimaastossa, mutta sydämessäni on aina paikka rokokoohenkisille asioille! Sofia Coppolan Marie Antoinetessa on välähdys siitä kermakakkujen ja koristeellisten huonekalujen satumaasta johon välillä uppoudun...


...Kirjat. Minun hyllystäni ei löydy kovinkaan montaa teosta ja osa niistä vähäisistäkin ei lienee kovin salonkikelpoista materiaalia, mutta silloin harvoin kun kirjan ihan itse ostan, valitsen sen huolella ja hartaudella. Rakastan muutenkin hypistellä ja selailla ja haistella ja fiilistellä kirjoja kirjakaupoissa ja kirjastossa. Saan kiksejä kirjahyllyistä ja stalkkailenkin kävelyllä ollessani ihmisten koteihin bongatakseni seinän kokoisia hyllyjä jotka notkuvat kirjojen painosta. Mulle kans!


..Vihkot. Kirjakaupan alennusmyynti saa minut raahaamaan kassillisen muistivihkoja kotiin! Parhaimpia ovat ne, joissa on tyhjät,valkoiset sivut. Minulla on vähän liian monta puolitäyttä (puolityhjää?), aloitettua ja keskenjäänyttä muistivihkoa erinäisissä paikoissa. Myös muistilaput, askartelutarvikkeet ym. paperitavara saa sormeni syyhyämään.

Raindrops on roses and whiskers on kittens

But the intentions were pure..!

Vuorovaikutuksen ABC
- Näin näppärästi minä kommunikoin!


"Onko sinulla joku hätä?"
a) "Ei"
b)"On, minulla on hirveitä traumoja ja kannan siitä ikuista tuskaa ja luulen että nuo tapahtumat ovat vaikuttanet minuun ihmisenä ja et sinäkään varmaan halua olla missään tekemisissä tällaisen tyypin kanssa ja tuo kokemani vääryys palaa mieleeni ajoittain ja silloin alan hysterisoida ja voi ei minua hävettää anteeksi anteeksi"

"Onko sinulla nälkä?"
a) "Ei"
b) "No ei minulla kovin paljoa tai vaikka olisikin niin älä nyt minun takiani vaivaudu tai jos vaivaudut niin älä nyt ainakaan sitä kakkua tarjoa tai jos tarjoat niin älä nyt ainakaan hirveän suurta palaa" (tämän jälkeen syö hyvällä ruokahalulla suunnilleen puolikkaan kakun ja ehkä vielä lautasenkin)

"Mitä sinä haluat?"
a) "Emmätiiä"
b) "Nyyh mitä sinä oikein kyselet ja mitä sinä oikeastaan tuolla tarkoitat ei minulta ole koskaan kysytty mitä minä haluan apua en tiedä mitä sanoisin olen hämmentynyt tai siis hirmu kiva että kysyit mutta hirmu nolo etten vastannut ja yhyy kyllä minä haluan mutta nyt sinä luulet etten halua mitään ja voi ei mikä failure miksen vain vastannut jotain ja nyt minua piinaa ja vähän itkettääkin "

"Saanko minä halata sinua?"
a) & b ) "No joo.." (tarkoittaa: Halaa minua äläkä päästä ikinä irti oikeastaan haluaisin vain istua sylissä koko päivän")

"Tarvitsetko sinä apua?"
a) "En"
b) "No onhan tämä vähän vaikea tehdä yksin mutta älä suinkaan vaivaudu onhan sinulla parempaakin tekemistä kyllä minä nämä yksin saan mitä nyt vähän käsi menee sijoiltaan mutta ei se viimeksikään ollut kuin viikon kipeänä ai nyt sinä tulitkin kantamaan no voi sentään eihän sinun olisi tarvinnut mutta kiitos nyt hirveästi ei tästä ehkä oikeasti olisi tullut mitään ilman sinua"

"Tulenko minä yöksi?"
a) "Tule vain.." (<- ja tuo jälkimmäinen sana on pakko aina lipsauttaa, sitähän voi muuten vaikka kuulostaa liian innokkaalta. Kuka nyt haluaisi kuulostaa ystävälliseltä ja kutsuvalta kun voi kuulostaa välinpitämättömältä ja tylyltä..? Huokaus.)
b) "Tule! Tai siis ei sinun ole pakko jos sinulla on hirmu kiire ja ei sinun minun takiani tarvitse ja voinhan minäkin tulla sinne tai voidaan me sopia joku muukin päivä ja onkohan minulla vähän liian sotkuista täällä eikä jääkaapissakaan ole oikeastaan muuta kuin valo ja apua sängyssäkin on aika rumat lakanat ja nyyh etkö sinä nyt tulekaan mistä sinä oikein loukkaannuit?"

"Mitä sinä ajattelet?"
a) "En mitään"
b) "No minä tässä mietiskelen että onpas minulla melko törkeät säärikarvat pitäisiköhän sheivata oletko muuten miettinyt että kasvavatkohan karvat nopeammin pimeässä ja ai niin minunpa kampaajalla on karvainen lapsi ja olispa muuten hassua jos antais puolet kainalokarvoista kasvaa hei mihin sinä menet sanoinko minä jotain ällöttävää..?"

"Mitä sinä haluaisit tehdä?"
a) "Emmätiiä"
b) "No menishän siellä se yks leffa mutta eihän meidän nyt sitä tarvitse lähteä katsomaan mutta voisihan sitä vaikka piirtää seinän kokoisen piirrustuksen no ei tosi vitsivitsi olisihan se nyt ihan hupsua kun pitäisi varmaan niitä koulujuttujakin tehdä ja muuta sellaista järkevää vaikka olisihan se kiva liftata Pandan tehtaalle mutta ei kai sellaista keskellä viikkoa voi tehdä mitähän minä oikein ajattelin anteeksi se oli hetkellinen mielenhäiriö"

"Muistatko sinä mitä minä sanoin sinulle aamulla?"
a) "Joo/en"
b) "Muistan..tai no en minä ihan mutta se ei tarkoita ettenkö olisi kuunnellut minulla on vaan huono muisti voi ei nyt sinä luulet ettei minua kiinnosta mitä sinä sanot nyyh sano uudelleen jooko jooko suutuitko sinä nyt minulle apua onkohan minulta mennyt muisti en kestä jos minusta tulee täysi dementikko"

"Onko --------- (<- tuohon joku valinnainen asia) sinusta ällöttävä asia?"
a) "On/ Ei ole"
b) "No voisihan se jossain tapauksessa olla mutta ei tässä tapauksessa ja voi ei etkö sinä usko minua siis ei se ole yhtään ällöttävä vaan ihan normaali asia ja ei minulla ole ongelmaa sen suhteen hitto miksi minun piti alkaa selittämään nyt minä taas mokasin kaiken tarkoitin vaan sanoa että ei se ällötä minua"

"Onko kaikki hyvin?"
a) "On"
b) "No on kaikki ihan hyvin ei tässä mitään ihan tyhmä juttu ja ei siitä tarvitse välittää jos näytän peuralta ajovaloissa ja itken joka sanan jälkeen ei sinun velvollisuutesi ole lohduttaa minua tai no jos sinä kerran halaat minua niin onhan se ihan kiva ja nyyh en minä jaksaisi ilman tukea on minulla ehkä vähän hätä kun tuli taas paha mieli kun olen yliherkkä vammailija ja draamakuningatar enkä suhtaudu mihinkään neutraalisti"

"Loukkaannuitko sinä?"
a) "En"
b) " No vähän vaan tuntui pahalta ja ei se liity tähän tilanteeseen eikä varsinkaan siihen mitä sanoit ja ihan naurettavaa ja lapsellista minä vaan otan kaiken niin henkilökohtaisesti yhyy"

"Mitä sinä haluaisit syödä?"
a) "Emmätiiä"
b) "No jossain oli aika kiva makaronilaatikko-ohje mutta siis ei sillä että olisi pakko tehdä sitä et sinä varmaan siitä tykkää ja saattaa se olla pahaakin..karkit olis muuten alennuksessa mutta eihän se tarkoita että niitä pitäisi ostaa kunhan vaan ohimennen mainitsin eikä varsinkaan tee mieli vetää puolta kiloa naamaan kerralla enhän minä nyt sellaista..kakkua vois joskus leipoa olis tuolla jääkaapissa kananmuniakin mutta ethän sinä varmaan tänään ehdi ja voin minä joskus yksinkin ja onhan se epäterveellistä ja tulee tiskiäkin"

I'm a whisper in water, a secret for you to hear

Salaisuus on kaunis sana, salaisuudet ovat jännittäviä. Minun salaisuuteni ovat ihan pieniä vain, osa liian turhanpäiväisiä kerrottavaksi, osa liian kipeitä vaalittavaksi hymyillen. Salaisuus-sanaa käytetään aivan väärin, ihmiset kaipaavat iltapäivälehtien likaisia otsikoita ja tarinoita jotka loppuvat onnettomasti. Minusta ei ole aivan oikein että on helpompi kertoa tuttavalle liukastuneensa portaissa, olleensa kuusi viikkoa sairaalassa ja olevansa nyt äärettömän masentunut kun on vielä vähän lääkeriippuvuuskin iskenyt päälle, kuin kuiskata että oli hirmuisen hyvä olla silloin eräänä sunnuntaiaamuna. (Toisaalta pitäisi olla myös oikeus kertoa siitä kun sattuu, eikä verhota surujaan silmäripsien taakse.)



Salaisuus ei ole sama kuin valhe, minulle salaisuudet eivät ole väärin tehtyjä asioita jotka piilotetaan syvälle mieleen koska tunnustaminen on liian vaikeaa. Salaisuus voi olla hetkellinen ajatus joka on liian hassu jaettavaksi, piilopaikka jota muut eivät tiedä tai elämän kolhaisu jonka muistaa ikuisesti muttei tiedä kuinka siitä puhuisi. Erityisen jännittäviä salaisuuksia ovat tietysti toisten salaisuudet, jaetut salaisuudet ja yhteiset salaisuudet. On todella intiimiä kuulla toisen sanovan "En ole kertonut tätä kellekään mutta..". Katseessa tai hymyssä häivähtävä aavistus salaisuudesta on kaunis ja kiehtova.



En minä ihan täysin omassa satumaassani elä, kyllä minäkin juoruilen - ja pidän siitä. En odota salaisuuksilta pelkkää runollisuutta ja romantiikkaa. Runotyttö minussa tahtoo kuitenkin säilyttää eron likaisten paljastusten ja varovasti kerrotuiden salaisuuksien välillä. Salaisuus saattaa raottua vähän kerrallaan, sana seuraa toista ja vihdoin lauseiksi puettu asia saattaa selittää monia muitakin syitä ja seurauksia.



Minulla on salaisia piilopaikkoja, salaisia suklaakätköjä ja salaisuuksia asioista jotka ovat jääneet käsittelemättä. Aika monta olen paljastanut, se tekee olon vapaammaksi ja kevyemmäksi eikä vähennä niiden arvoa. Joitakin salaisuuksia varten ei ole vielä sanoja, ja muutama suklaalevy on piilossa melko syvällä laatikon uumenissa.



Vähän kerrallaan.

Pedalling through the dark currents

Asun kummitustalossa. Huoneistossa narisee, ritisee, suhisee ja rapisee. Yksin on aika viileä nukkua, silloin käperryn pimeyden keskelle hieman palellen, kuunnellen talon hengitystä. Yritän mukailla sitä, ovathan samanaikaiset hengenvedot korkealla sijalla romanttisten asioiden listassani. Joskus sisään tulvii salaperäinen tupakan tuoksu,toisinaan kuulostaa kuin seinää pitkin kiipeäisi joku. Ikkunoista vetää hieman, ovet narisevat ja paukahtelevat kiinni itsestään. Välillä olen aistivinani hiipiviä askeleita eteisessä. Ruman muovimaton alle piilotetut lattialaudat elävät ja jostain vaatekaapin uumenista kuuluu kuiskauksia. Tunnen viileän ilmavirran niskassani. Talolla on menneisyys, kuluneet kaapinovet kertovat tarinoita, kipeitä ja kauniita. Seinissä on jälkiä, se ei haittaa- niin on minussakin. Aion maalata yhden seinän uudelleen; en peittääkseni mennyttä vaan jättääkseni palan minua talon historiaan.

Double shifts and early starts

Kesätyöpaniikki!
Kuulen jo mansikkakojun vaimean kutsuhuudon!
On hirmuisen kivaa on olla torimyyjänä..

Stay.

Brittimiehiä puvut päällä, melodramaattista syntsapoppia joka on kopioitu häpeilemättömästi suunnasta jos toisesta. Keikalla kirkuvia tyttöjä, valkoisia ruusuja ja silmäniskuja . Bändi soittaa niin lujaa että palaset tipahtelevat katosta. Tuntiin pakattuna vuoden tarpeiksi sentimentaalista lyriikkaa, mahtipontisia melodioita ja yhteislaulua. Tällaisiä bändejä tulisi inhota, onhan laskelmointi menestyksen saavuttamiseksi hirmuinen synti (?). En jaksa kuitenkaan vihata, tyydyn rakastamaan ehdoitta. Frakkipukuinen tenori maksimoi överiyden riemujuhlan, ja juuri ne kaikista korneimmat biisit ovat niitä parhaita. Manchester tuli hetkeksi Suomeen.