aika ajoin mietin, minkä biisin toivoisin soitettavan hautajaisissa sinne mahdollisesti saapuville muutamille velvollisuudentuntoisille..tai tyhjälle salille, hautausmaan linnuille ja muille olioille - maalla, merellä ja ilmassa! olen käynyt läpi pienen elämäni soittolistaa, kelannut koskettavimpia kappaleita, lauluja joiden soidessa olen itkenyt ja nauranut, mokaillut ja elänyt. olen pohtinut haluaisinko suurimman idolini björkin hyperballadin soivan vielä manalan majoillakin, vai olisiko sen osuvat lyriikat syytä jättää soimaan tähän elämään. mutta nyt sen keksin, miksen provosoisi vielä kerran, ripottelisi viimeisiäkin skenepisteiden rippeitä ilmaan vajotessani maan multiin. ei, en aio pistää hautajaisissa sentään ihan pussy riotiksi mutta V-sana on oikeastaan aika sopiva tähän yhteyteen. nimittäin beyonce. VITTU beyonce! t o d e l l ak i n. beyonce kajauttakoon viimeisen veisuni ihan hemmetin kovalla volyymilla niin että papin liperit lepattavat. ravistelkoon melodramaattinen kailotus ruumistani jota madot odottavat toiveikkaana (joutuen kylläkin pettymään sen vähäiseen ravinnepitoisuuteen). tää on nyt niin upea valaistumisen hetki että otan biisivalinnan vakavaan harkintaan ja saan taas yhden syyn olla pelkäämättä kuolemaa.
ja hei, voisko about tossa 2.24 kohdassa räjäyttää jonku pikku pommin tjtn?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti